Mika Kaartinen

Mitä yhteistä on sote-sektorin UNAlla ja energia-alan Datahubilla?

Kun ydintiedot ovat saatavissa yhdestä paikasta ja kaikki tiedonvaihtoon liittyvät prosessit hoidetaan jaetun alustan kautta, kaikkien osapuolten toiminta nopeutuu, yksinkertaistuu, parantuu ja tehostuu.

Tällä perusteella käynnistettiin Suomessa Datahub-hanke, joka vie koko energia-alan alustatalouden aikakauteen. Sama perustelu kuvastaa hyvin myös toista, suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta tärkeintä IT-hanketta eli UNA-hanketta.

Mitä yhteistä on sote-sektorin UNAlla ja energia-alan Datahubilla?

Datahub on sähkömarkkinoiden tiedonvaihtoalusta, johon tallennetaan tietoja Suomen 3,5 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta eli käytännössä loppuasiakkaista. Datahubin tietoja käyttävät noin 100 sähkön myyjää ja yli 80 jakeluverkkoyhtiötä. Se tarjoaa rajapinnan, jota hyödyntämällä palveluntuottajat voivat kehittää asiakkaiden palvelukokemusta ja uusia palvelujaan.

UNA puolestaan on kansallinen alusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäekosysteemille sekä asiakas- ja potilastietojen vaihdannalle. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettava UNA-ydin on ekosysteemin sydämenä sykkivä integraatio- ja tiedonhallintaratkaisu. Se kokoaa yksilö- ja väestötason asiakkuustiedot eri lähteistä, esimerkiksi erilaisista kansallisista rekistereistä sekä monenkirjavista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä niin julkisilta kuin yksityisiltäkin palveluntuottajilta.

Hyvällä syyllä voi siis sanoa, että UNA on soten datahub. Ja oikeastaan vielä paljon enemmän. Meistä ihan jokainen on pian UNAssa.

Tämä mahdollistaa sen, että voimme jatkossa saada paremmin meidän tai omaistemme tarvetta vastaavaa palvelua tai tukea.

 

openVain hyödyntämällä kokemusta sekä kohdetoimialasta että erilaisista suurista data-alustahankkeista voidaan varmistaa, että lopputulos palvelee tarkoitustaan.close

 

Onnistumisen perusta valetaan kilpailutuksessa

Suuret IT-hankkeet sisältävät usein erilaisia riskejä, tiukkoja vaatimuksia ja ennakoimattomia yllätyksiä. Vähintäänkin niihin liittyy aina odotus, että toteuttajalla on kyky ennakoida riskejä, vastata vaatimuksiin ja hallita yllätykset. Siksi jokaisen hankkeen merkittävin vaihe, jossa pääosin ratkeaa sen onnistuminen tai epäonnistuminen, on hankkeen kilpailutus ja toimittajavalinta.

Tämä koskee myös Datahubia ja UNAa. Molemmat ovat suuria ja pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia hankkeita.

Suomen Datahubin toteuttajaksi valikoiduimme paitsi vahvan paikallisen osaamisemme myös kokemuksemme ansiosta. Maailmassa on rakennettu tähän mennessä 12 datahubia. Niistä 10 on CGI:n toteuttamia. Seuraavan pystytämme Suomeen.

Terveydenhuollon eri palveluntuottajia yhdistäviä data-alustoja, joissa virtaa miljoonien ihmisten sensitiivisintä tietoa, on toteutettu vähemmän. Mutta me olemme toteuttaneet niitäkin, esimerkiksi NHS-organisaatioille Iso-Britanniassa.

Datahub puksuttaa meillä jo eteenpäin, mutta UNA-hankkeessa eletään nyt kriittisiä hetkiä. Teknisen alustan laadun ja tulevaisuuden skaalautuvuuden sekä ylipäänsä koko hankkeen onnistumisen perustukset valetaan nyt käynnissä olevassa UNA-ydin kilpailutuksessa.

Yhtenä tarjoajista olemme koonneet Suomelle teknisesti parhaan ja kokonaisedullisimman ratkaisun. Mistä olen erityisen vakuuttunut, on kokemuksen välttämättömyys onnistumiselle: ilman kokemusta mittavien data-alustojen käytännön toteuttamisesta sekä suomalaisen sote-sektorin syvällistä tuntemista paraskaan teknologia ei yksin riitä.

Vain hyödyntämällä kokemusta sekä kohdetoimialasta että erilaisista suurista data-alustahankkeista voidaan varmistaa, että lopputulos palvelee tarkoitustaan – olipa kyse Datahubista tai UNAsta.

Kirjoittaja on sote-kentän asiakaskokemukseen erikoistunut dataintoilija, joka haluaa sote-tiedon tuottamaan parempaa palvelua ja hyvinvointia. Mikan tavoitat osoitteesta mika.kaartinen@cgi.com.


Tutustu myös:

Blog moderation guidelines and term of use