Paikkatietomenetelmät tuppaavat unohtumaan organisaatioiden työkalupakkiin pölyttymään. Aivan kuin syvä intuitio ja vahva paikallistuntemus päihittäisi kehitetyt menetelmät. Miten paikkatietomenetelmät sitten auttavat tekemään parempia päätöksiä?
Päällekkäisyys-, yhdistävyys- ja naapuruusanalyysit ovat paikkatietomenetelmien tyypillisintä ja ainutlaatuisinta antia. Vastaavaa tietoa ei käytännössä ole mahdollista saada muilla välineillä. Kartta on niin havainnollinen viestintäväline, että monia ilmiöitä olisi vaikeaa – ellei jopa mahdotonta visualisoida tehokkaammin.
Alan miehenä minua ei häiritse, vaikka alan hienoja menetelmiä ei oteta käyttöön. Enemmän häiritsee, kun kohtaan organisaatioita, joissa ei ole edes selvitetty paikkatietomenetelmien hyötyjä.
Mihin paikkatietoa hyödynnetään?
Seuraavat paikkatieto-operaatiot voivat kuulostaa kaukaisilta ja eksoottisilta, mutta niiden avulla vaikutetaan jo nyt ihmisten jokapäiväiseen elämään:
-
Satelliitti-, säätutka- ja pintahavainnot, palloluotaukset sekä laivojen ja lentokoneiden mittaukset kerätään sääennusteen perustiedoksi.
-
Tulos: Havaintojen ja säämallin avulla tuotettu ennuste esitetään kartalla, jolloin säätietoja tarvitsevat saavat mahdollisimman selkeän ja luotettavan tiedon.
-
-
Kaupan alan toimija yhdistää kuluttajista, asiakkaista, omasta liiketoiminnasta, kilpailijoista ja yhdyskunnan alueellisesta rakenteesta kertovaa tietoa.
-
Tulos: Uudelle ruokakaupalle löytyy optimaalinen paikka, ja myymälä mitoitetaan sopivan kokoiseksi, jotta kauppapaikkainvestointi olisi kannattava ja sopivat palvelut olisivat mahdollisimman kätevästi mahdollisimman monen kuluttajan saatavilla.
-
-
Liitetään väestötilastosta poimittu seuranta-aineisto sijaintitarkkoihin ruutuihin. Selvitetään, miten huono-osaisuuden alueellinen tiivistyminen omiksi tihentymiksi vaikuttaa alueella asuvien työttömien terveyteen ja pärjäämiseen työmarkkinoilla.
-
Tulos: Tiedon avulla voidaan arvioida paremmin eri asuntopolitiikan ja yhteiskuntasuunnittelun päätösten vaikututusta ihmisten hyvinvointiin.
-
-
Biologit keräävät havaintotietoja tauteja levittävistä moskiittolajeista. Havaintoihin liitetään niiden ympäristötiedot kuten maanpinnan lämpötila, kasvillisuus, sadanta, maanpinnan muoto, vesistöjen tulviminen ja väestön tiheys. Saatua aineistoa käytetään sopivuusanalyysissa.
-
Tulos: Aineiston ja mallin avulla voidaan kartoittaa alueet, joilla moskiittolajit pystyvät menestymään ja joilla niiden kantamien tautiepidemioiden riski on tämän johdosta suuri.
-
Oheissa kuvassa on edellisiä hieman kevyempi analyysiesimerkki. Siinä on käytetty julkisten organisaatioiden avoimia aineistoja overlay-sopivuusanalyysissa. Analyysi pyrkii esittämään, missä on asunnon etsimiselle parhaat alueet ”edullisen vaihtoehdon” ja ”kalliin maun vaihtoehdon” perusteella. Analyysi kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Paikkatiedon hyödyntämismetodit ja analytiikan taso vaihtelevat
Pelkistetyimmillään laitetaan pallukat kartalle ja tehdään päätöksiä intuitiivisesti kartalla syntyvän visuaalisen tiedon varassa. Monessa tapauksessa tämä riittää, mutta tälle tasolle paikkatietomenetelmien käyttö usein sitten jääkin.
Syvällisempiäkin vaihtoehtoja on olemassa. Niitä myös voidaan hyödyntää lähes kaikessa toiminnassa.
Miten tunnistaa hyödyntämiskohteet?
En ole nähnyt täydellistä listaa tuntomerkeistä, joista voisi päätellä sijaintitiedon merkityksen organisaation toiminnalle. Mieleen tuli kuitenkin nopeasti joukko asioita, joista yhdenkin havaitseminen omassa organisaatiossa pitäisi patistaa pohtimaan paikkatietomenetelmien hyödyntämistä.
Jos organisaatiosi
-
kohtaa jatkuvasti suuri määrä asiakkaita
-
haluaa vaikuttaa ihmisten valintoihin
-
kuljettaa ihmisiä tai tavaraa
-
hallinnoi kiinteää omaisuutta
-
hallinnoi tai käyttää luonnonvaroja
-
huolehtii fyysisten kohteiden turvallisuudesta
-
suojelee ympäristöä
-
suunnittelee alueita
-
rakentaa
-
tuottaa palveluja
-
on levittäytynyt laajalle alueelle
-
vaikuttaa ympäristöön
-
vaikuttaa ihmisten elämään,
olisi syytä pysähtyä tarkastelemaan paikkatietojen merkitystä ja sitä, miten tehokkaasti niitä hallitaan ja hyödynnetään.
Alan miehenä minua ei häiritse, vaikka alan hienoja menetelmiä ei oteta käyttöön. Enemmän häiritsee, kun kohtaan organisaatioita, joissa ei ole edes selvitetty paikkatietomenetelmien hyötyjä.
Kyse on lopulta hyvin yksinkertaisesta asiasta: jos sijainnilla on merkitystä, paikkatietomenetelmistä on varmasti hyötyä.
Tutustu myös
Kirjoittajasta
Antti Mansikka
Paikkatietoasiantuntija
Toimin paikkatietoasintuntijana CGI:llä. Osaamisalueenani on erilaisten paikkatietoaineistojen ja analyysimenetelmien soveltaminen hyvin erilaisiin tarpeisiin ja toimialoihin.
