CGI Suomen blogi
Juha Ruokari

Kuka reboottaisi kuntien digitalisaation?

Julkispalvelujen tuottavuusloikka ei synny pikkunäppärillä appseilla ja nettipalveluilla. Nekin ovat toki hyödyllisiä, mutta liian usein digitalisaatio jää loppukäyttäjille ja asiakkaille näkyvän julkisivun koristeluun. Todellinen tuottavuusloikka ponnistaa syvemmältä.

Kuntalaisille suunnattuja palveluja digitalisoidaan jo kovaa vauhtia, mutta valitettavan usein merkittävimmät tehokkuushyödyt jäävät saamatta. Syynä on prosessiuudistusten unohtaminen, vaikka digitalisaatiossa on pohjimmiltaan kysymys koko prosessin valjastamisesta asiakaslähtöiseen palvelutuotantoon.

Jos kuntien tuottavuudessa halutaan harpata oikein kunnon loikka digitalisaation keinoin, hallinnon prosessien digitalisaatioon pitää satsata paljon nykyistä enemmän. Tuottavuuden parantaminen onnistuu vasta, kun palveluun kytkeytyvät ydintietojärjestelmät ovat tähän valmiita.

 

openJulkispalvelujen tuottavuusloikka ei synny pikkunäppärillä appseilla ja nettipalveluilla.close

Olennaisia asioita digitalisoinnissa ovat mm. integraatiot sekä tietojen oikeellisuudesta huolehtiminen. Tukiprosessien kohdalla automatisaatiolla ja robotiikalla voidaan saavuttaa todella merkittäviä säästöjä. Väitän, että satsaamalla vähänkin automatisaatioon, voidaan joka toinen hallinnon työpaikka siirtää palvelutuotantoon. Tämä olisi varmasti Sipilällekin kelpaava tuottavuusloikka!

Lisäksi koko palvelua ja sen tuotantoa tulisi osata katsoa ihan uusin silmin. Kyseenalaistaa nykyinen tapa ja miettiä, voisiko digitalisaation keinoin tehdä asiat toisin, kuten musiikkiteollisuudessa tapahtui. Vinyyliäänilevy ja Spotify-palvelu eivät juurikaan muistuta toisiaan. Tuotannon ja jakelun digitalisoinnin myötä koko business muutti muotoaan.

Hyvä esimerkki kuntien sisäisten tukiprosessien tehostamisesta löytyy esimerkiksi Espoosta. Digitalisoimalla 11 000 työntekijän lomakäsittelyprosessin Espoon kaupunki on arvioinut saavuttavansa avullamme jopa 20 henkilötyövuoden tehostumishyödyt. Lisäksi näiden tietojen digitaalisen arkistoinnin myötä Espoo säästää noin 300 000 paperiarkkia vuodessa. Lisää aiheesta voit lukea Ratkaisu-lehdestämme.

Asioiden kyseenalaistaminen saati innovaatioiden synnyttäminen ei ole helppoa. Miten siis päästä eteenpäin?

Omassa arjessani, asiakastyössä, olen todennut ideointityöpajojen ja palvelumuotoilun olevan suureksi avuksi innovaatioiden synnyttämisessä. Ideoiden jalostuttua niiden kevyt käytännön testaaminen, prototypointi, auttaa hiomaan yksityiskohtia ja säästämään pitkän pennin ennen kuin palvelukehitykseen investoidaan enemmän. Ja sitten kun investoidaan, ideoita ei kannata yrittää toteuttaa vanhakantaisesti raskailla kehitysprojekteilla, vaan ketterin menetelmin.

Digitalisaatio ei ole vain sitä, miltä se näyttää. Se on paljon enemmän. Ja pintaa syvemmällä.

Jos haluat kuulla heti lisää, miten olemme digitalisoineet Suomea, ota rohkeasti yhteyttä.

PS. Järjestämme kuntapäättäjille aiheesta seminaarisarjan eri puolilla Suomea. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Lue kuntien digitalisaation blogisarjan ensimmäinen kirjoitus Lue myös Kuntien digitalisaatio -blogisarjan ensimmäinen kirjoitus: Sote lähtee, kunnat jää - Miten digitalisaatio muuttaa kuntia käytännössä?

Blog moderation guidelines and term of use