Sote-uudistus tarvitsee onnistuakseen digitalisointia. Sitä tarvitsee myös hyvinvointiyhteiskuntamme pelastaminen. 

Sote-uudistuksella tähdätään kolmen miljardin euron kustannussäästöihin kymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa käytännössä kustannuskehityksen jyrkän kulmakertoimen loiventamista. Väestön ikääntyminen ja lääketieteen kehitys kohti yhä kalliimpia hoitomuotoja ei jatkossa kasvattaisikaan sote-kuluja kiihtyvällä vauhdilla.

Julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella taas saattaisi luulla, että uudistuksen pihvi on hallinto- ja organisaatiohimmeleiden uudelleenmuokkaus. Että sen avulla olisi lähdetty metsästämään kustannussäästöjen lisäksi myös mm. parempaa palvelujen saatavuutta.

Sote-uudistukseen kohdistuu eri suunnista paljon odotuksia ja keskenään ristiriitaisiakin tavoitteista. On vaikea löytää yhtälöön oikeat muuttujat.

Mahdotonta se ei kuitenkaan onneksi ole. Tarvitaan digitalisaatiota tukemaan palvelujen tuottamisen ja organisoinnin uusia rakenteita. Digitalisaatio ja IT avaavat myös kilpailulle ja jaloillaan äänestävien kansalaisten valinnanvapaudelle uusia mahdollisuuksia.

Sote-uudistus ei ole laatikkoleikki vaan nykyisten toimintamallien digitaalinen murros.

IT:n merkittävin rooli tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskuntamme pelastajana perustuu kolmeen varsin simppeliin perusprinsiippiin:

1. Kansalainen vaalii terveyttään. Kansalainen ei lähtökohtaisesti ole pelkkä ammattilaisten hoitotoimenpiteiden kohde. Oman terveyden vaaliminen tai sairauden kanssa eläminen perustuu omatoimisuuteen. Taskussa kulkeva teknologia on tätä päivää. Seuraavassa vaiheessa se siirtyy vaatteisiin. Sen jälkeen ’body is the platform’.

2. Terveyspalvelut seuraavat kansalaista. Fokus siirtyy terveyskeskusten ja sairaaloiden seinien sisältä koteihin tai sinne, missä kansalaiset elävät elämäänsä. Esimerkiksi ostoskeskuksiin ja kirjastoihin. Jos ammattilaista tarvitaan, hän osallistuu moderneilla mobiileilla työvälineillä prosessiin paikkariippumattomasti.

3. Kansalainen ei ole potilas. Ei edes asiakas. Kun kansalainen on vielä terveenä kotona, häneen voidaan kohdistaa ennakoivan analytiikan tukemana joukko ennaltaehkäiseviä terveysneuvonta- ja hyvinvointipalveluja, jotta hänestä ei tule potilasta. Omamittarointi ja IoT-pilviin tallentuva big data – tulevaisuudessa yhä enemmän myös genomidatalla ryyditettynä – antavat tähän enemmän mahdollisuuksia, kuin lainsäätäjät uskaltavat tällä hetkellä sallia.

Kolmen miljardin kustannussäästö - Kuinka se tehdään?

Julkisin varoin rahoitettavien sote-palvelujen kustannussäästöt eivät toisaalta uhkaa yksityisiäkään toimijoita, jotka ovat vainunneet sote-toimialan liiketoiminnalleen isoja kasvuprosentteja. Kansalaisten pitämisellä terveenä omassa huushollissaan, kuntosaleilla tai muualla harrastamassa omamittarointiaan voi päin vastoin tehdä merkittävää bisnestä.

Itseensä yhä enemmän panostavat ja elämäntavoilla identiteettiään muodostavat kuluttajat – usein varsin terveet ja diginatiivit – ovat merkittävä asiakassegmentti. Tässä asiakaskunnassa IT:n avulla voi koostaa mitä mielikuvituksellisempia hyvinvointipalvelujen ekosysteemejä personal trainer -palveluista ’digital me’-dashboardeihin some-kanavissa julkaistavaksi.

Ennakoivalla analytiikalla on ratkaiseva merkitys sote-uudistuksen rahoituksen ja alan yritysten liiketoiminnan kannattavuuden näkökulmasta. Jokaisesta kansalaisesta kun pitää kantaa kiinteähintainen ’projektiriski’.

Jotta maakunnalta saadut kapitaatiokorvaukset riittävät ja osakkeenomistajille jää viivan alle tarpeeksi hyvää, on potentiaalisen katastrofiasiakkaan terveenä säilymisen eteen tehtävä kaikki mahdolliset temput proaktiivisesti.

Sote-uudistus ei ole siis laatikkoleikki vaan nykyisten toimintamallien digitaalinen murros! 


Tutustu myös

Kirjoittajasta

expert-elina-jyvasjarvi

Elina Jyväsjärvi

Johtaja

Olen Elina Jyväsjärvi ja vastaan tällä hetkellä CGI:llä toimialariippumattomista tuoteratkaisuistamme. Lisäksi minulla on laajaa asiantuntemusta kuntien, hyvinvointitoimialan ratkaisuista ja sote-alan murroksesta aikaisemmista tehtävistäni