Internet of Things (IoT) on pitkään odotettu ja hypetetty trendi, jonka ennustettiin uudistavan arvonmuodostusprosessin niin perinteisissä teollisuuden aloissa kuin palvelutuotannossakin. Lisäksi sille on pedattu paikka maailman parantajana tekemään elämästämme turvallisemman, tuottoisamman ja terveellisemmän. Sen luoman datan määrä on osaksi antanut myös nostetta koneoppimisen ja tekoälyn tarpeelle asentamalla uusia vaatimuksia data-analytiikalle.
Hypen jälkeen
Viime aikoina yleinen keskustelu on kuitenkin kääntynyt ja nyt pohdiskellaankin, mihin mullistus on jäänyt ja etenkin miksi? Osaksi keskustelu seuraa tuttua hypen jälkeistä kaavaa, jossa skeptikkojen äänet saavat suuremman painoarvon kuin aikaisemmin, mutta ennusteissa tunnetaan selkeästi tasoittumista. McKinseyn raportin mukaan iso osa laajoista IoT-projekteista on jäänyt toteuttamatta ja sensoreiden tuottaman datan määrä hyödynnetään pahimmissa tapauksissa vain 1% verran.
Uusissa keksinnöissä kuljetaan useasti teknologia edellä, mutta edistys päättyy monesti siihen, kun rahoittajat alkavat vaatia rahalleen vastinetta. Juuri tämä on se vaihe, jossa olemassa olevaa teknologiaa hyödynnetään toiminnan kehittämiseen, se otetaan laajemmin huomioon strategioissa ja sille löydetään ne todelliset business caset myös niissä organisaatioissa, jotka eivät ole aina kehityksen kärkipäässä.
SAPin data tehokkaammin käyttöön
SAP ilmoitti syksyllä 2016 investoivansa liki 2 miljardia euroa IoT tuotekehitykseen. Tuorein julkistus tästä tuoteperheestä on SAP Cloud Platformin päälle rakennettu SAP Leonardo, joka toimii ikään kuin siltana ”asioiden” ja pilven välillä. Nimensä Leonardo da Vinciltä saanut innovaatioalusta nähdään uusien keksintöjen mahdollistajana ja katalysaattorina IoT-sovelluskehitykselle. Sensoreiden keräämä data voidaan varastoida ja käsitellä pilvessä sekä hyödyntää rajapintojen kautta.
IoT:n hyötyjä tavoitteleva organisaation kannattaakin tässä vaiheessa tutkia omia prosessejaan, etsiä niitä viilausta vaativia kipupisteitä ja ottaa sensoreiden tuomia mahdollisuuksia huomioon ratkaisuja etsiessään. Yhtenä esimerkkinä toimii CGI-tiimin kehittelemä ja SAP Hackathonissa voiton napannut sovellus, joka hyödyntää Seemoto-lämpöantureita insuliinikuljetuksen lämpötilan valvontaan tavaran vastaanottovaiheessa.
Tiimissä ideoinnissa on voimaa
Loistavat ideat kehittyvät yleensä pitkälle kun heterogeeninen ryhmä innostuneita asiantuntijoita istutetaan fläppitaulun ympärille ratkaisemaan ongelma. Tiimin monimuotoisuus takaa sen, että vastuualueet jakaantuvat kutakuinkin automaattisesti, ryhmädynamiikka säilyy kovankin paineen alla ja ratkaisu tulee haastetuksi mahdollisimman monesta suunnasta. Keskiössä toimii moni palvelumuotoilusta tuttu ajatusmalli, kuten persoonat, fail fast ja prototyyppaus.
Loistavat ideat kehittyvät yleensä pitkälle kun heterogeeninen ryhmä innostuneita asiantuntijoita istutetaan fläppitaulun ympärille ratkaisemaan ongelma.
Huonoimmassakin tapauksessa tällaisesta tapahtumasta jää käteen kasapäin ideoita ja kontakteja - parhaimmassa tapauksessa aitoja jatkokehitykseen päätyviä konsepteja ja toteutuksia! Joka tapauksessa kullekin kertyy tapahtumasta paljon kokonaisvaltaisempi kuva ongelmien laajuudesta kun mitä oma työ voi tarjota, unohtamatta sitä arvostusta ja luottamusta mikä syntyy oman tiimin jäseneitä kohtaan. Järjestäjien ei tarvitse tällöin tarjota muuta kuin alakohtaisia vinkkejä ja oikeat työkalut.
SAP Cloud Platform – hyötyä pienellä investoinnilla
SAP Cloud Platform mahdollistaa, että ERP-järjestelmä ja pilvialustassa varastoitu data saatetaan yhteen, jolloin sovelluksen kautta voidaan ohjata tai automatisoida esim. uudelleentilaus, pilaantuneen tavaran hävitys tai laaduntarkastus. Pitkään olemassa olleesta teknologiasta ja prosessista voidaan näin tarjota aitoa hyötyä pienellä investoinnilla.
IoT:n seuraava harppaus tulee olemaan sen alkuun huomaamaton osuus jokapäiväisessä toiminnassamme, mutta se harppaus tulee tapahtumaan liiketoimintaedellytyksin. Antureiden yhteen saattaminen ERP-prosessien kanssa on mitä yksinkertaisempi esimerkki siitä. On jokaisen organisaation aika muodostaa IoT:n ympärille oma strategia ja saattaa oikeat ihmiset yhteen kehittämään sitä lisäarvoa mitä tämä kehitys tuo mukanaan.
Kirjoittaja toimii logistiikan ja operatiivisten prosessien SAP-konsulttina CGI:llä. Robertin tavoitat osoitteesta robert.wolker@cgi.com.
Tutustu myös:
Kirjoittajasta
CGI Suomen asiantuntijat
Kirjoituksia asiantuntijoiltamme
CGI on kansainvälisesti suomalainen digitalisaatiokumppani. Suomessa noin 3 800 asiantuntijaa konsultoivat asiakkaitamme liiketoiminnan ja ICT-ratkaisujen kehittämisessä. Tällä profiililla julkaisemme kirjoituksia CGI:n eri asiantuntijoilta.
