Heikki Aatola

Helppokäyttöinen potilastietojärjestelmä - Miten myytistä tehtiin totta?

Helppokäyttöisyys tekee potilastietojärjestelmästä työkalun, joka vapauttaa lääkärin aikaa olennaiseen. Tässä on syy, miksi lähdin kliinikkona kehittämään Suomeen uuden sukupolven potilastietojärjestelmää.

Potilastietojärjestelmiä yleensä enemmän haukutaan kuin kehutaan käytettävyydestään. Siksi koen, että on aika tuoda päivänvaloon viime vuosien aherruksemme tuloksia.

Miten lääkärinä sitten vaikutan ammattikuntani työkalujen kehittämiseen? Mitä olemme saaneet aikaiseksi yhdessä eri alojen ammattilaisten kanssa?

Kun lääkärikollegojeni kanssa pohdin potilastietojärjestelmien toimivuutta, kysyn heiltä usein kolme peruskysymystä:

  1. Minkälaista työtä teet?
  2. Mitä tietoja tarvitset, jotta työlle asettamasi tavoitteet on mahdollista saavuttaa?
  3. Mitä tietoja työssäsi dokumentoit?

 

Näiden ydinkysymyksen kautta päästään kiinni siihen, miten tietojärjestelmä voi parhaalla mahdollisella tavalla tukea lääkärin työtä. Hyvin toimiva systeemi on aina järjestelmien käytettävyyden ja toimintatapojen yhteispeliä.

Siksi CGI:llä tietojärjestelmiä kehittävä ja niiden hyödyntämisessä opastava asiantuntijajoukko koostuu paitsi kokeneista IT-ammattilaisista sekä palvelumuotoilijoista myös lukuisista lääkäreistä, hoitajista ja sosiaalityön ammattilaisista. Itse olen ollut osa tätä joukkoa yli kuuden vuoden ajan.

 

Mukautumista ja automatiikkaa

Ydinkysymysten kautta aukeaa myös näköala siihen, mikä on olennaista kenellekin. Helppokäyttöinen potilastietojärjestelmä ei voi olla kaikille staattisesti samanlainen, vaan sen pitää olla mukautumiskykyinen.

Meidän viime vuosien työmme suurin hedelmä kantaa nimeä OMNI360. Sen kehittämisen tärkeänä johtotähtenä on ollut suomalaisten toimintamallien huomiointi. Näin järjestelmästä saadaan ammattilaista aidosti avustava työkalu. Kerron muutaman esimerkin.

Kun tähän asti käytetyt potilastietojärjestelmät ovat käsitelleet potilaita yksittäistapauksina, OMNI360 pystyy huomioimaan erilaisia potilasryhmiä ja niiden hoidon paikallisia erityispiirteitä. Käyttöliittymä voidaan koostaa niin kuin toiminta vastaanotolla ja palveluprosessissa luontaisesti etenee, jolloin se säästää merkittävästi tietokoneella tehtäviä työvaiheita ja lääkärin niihin tuhraamaa työaikaa.

Lääkärin työssä tietojärjestelmän huippukäytettävyys tarkoittaa muun muassa hyvien oletusarvojen tuomista käyttäjän valittavaksi. Siksi järjestelmä tarjoaa automaattisesti käyttäjälleen todennäköisimpiä etenemissuuntia, mutta se ei pakota lääkäriä toimimaan yleisen mallin mukaan. Valinta pysyy aina käyttäjällä.

Keinoälykin on otettu avuksi. Aivan samoin kuin keinoäly osaa tarjota omien mieltymysten mukaisia tuotteita netinkäyttäjille, potilastietojärjestelmä osaa tuoda esiin, mitä valintoja tai hakuja vastaavia potilastapauksia hoitaneet lääkärit ovat aiemmin tehneet. Toiminto vähentää valtavasti lääkärin kognitiivista kuormaa.

Hyvä esimerkki on myös vastaanoton kirjausalusta, jonka kehittämisessä meitä lääkäreitä kuunneltiin herkällä korvalla. Kun lääkäri tekee esimerkiksi näytön yhdellä palstalla valinnan diagnoosista, toiselle palstalle ilmestyy automaattisesti lisätietoa kyseisestä diagnoosista.

Uusi lääkärin käyttöliittymä

Yksi kansallinen erityispiirteemme on potilastietojen kirjaaminen kuvailevin tekstein. OMNI360:n kehittämisessä huomioimme tämän ja asiakas- ja potilastietojen kirjaaminen onnistuu sekä rakenteista tietomallia että kuvailevaa tapaa käyttäen. Ammattilainen kykenee itse valitsemaan näistä luontevan yhdistelmän. Tällä halutaan välttää Tanskan tilanne, jossa lääkärit nousivat barrikadeille ja aktiivisesti vastustavat uutta tietojärjestelmää. Tuore uudistus pakotti heidät tiukasti rajattuun rakenteiseen kirjaamiseen.

 

Enintään kaksi klikkausta

Merkittävä asia OMNI360:n kehittämisessä on ollut ”kahden klikkauksen periaate”. Käyttäjälle avautuva päänäkymä kokoaa yhteen tärkeimmät tiedot asiakkaasta tai potilaasta, ja kaikki muu olennainen tieto on saavutettavissa enintään kahdella klikkauksella.

Helppokäyttöisyyttä ja asiakaskohtaamisten sujuvuutta edistävät myös monet muut toiminnot, kuten tekoälyyn nojaavat automatisoitu tiedonsyöttö, digisanelu sekä erilaiset mobiiliratkaisut.

Jatkossa tiedon tehokasta käyttämistä tuetaan myös automaattisella puheentunnistuksella ja ennakoivalla analytiikalla. Puheentunnistus nopeuttaa ja helpottaa merkittävästi potilastietojen päivittämistä. Ennakoiva analytiikka auttaa esimerkiksi tunnistamaan ja nostamaan väestötasolta esiin varhaisesta puuttumisesta hyötyviä asiakkaita.

Olen varma, että hyvin toimiva potilastietojärjestelmä on lääke moneen vaivaan: se parantaa lääkärin työn laatua, potilaan saamaa hoitoa ja palvelutuotannon taloudellista tehokkuutta.

Samalla käytännön lääkärintyössä auttava tietojärjestelmä parantaa työn mielekkyyttä. Lääkäri pystyy paneutumaan paremmin asioihin, jotka vaativat keskittymistä ja asiantuntijuutta – siihen mitä asiantuntijan kannattaa ammattitaidollaan oikeasti tehdä.

Tutustu

Blog moderation guidelines and term of use