Niko Halonen

Digibarometri kannustaa suomalaisia käärimään hihat

Järjestyksessä viidennen, kesäkuussa 2018 julkaistun digibarometrin viesti on harvinaisen selvä – Suomi on jälleen pudonnut mitalisijoilla pykälän alaspäin, tällä kertaa hopealta pronssille. Ehkä tämä yksinään ei ole peruste olettaa, että olemme jäämässä kehityksen kelkasta, mutta merkkejä siitä on muitakin, eikä niitä tarvitse etsimällä etsiä.

Aika kääriä hihat

Business Finlandin, Liikenne- ja viestintäministeriön, Teknologiateollisuus ry:n ja Verkkoteollisuus ry:n vuosittain julkaisema Digibarometri kuvaa maamme ”digitaalista ryhtiä” sekä siinä tapahtuneita muutoksia, myös suhteessa muihin maihin. Barometri mittaa digitalisaation hyödyntämistä, eivätkä esimerkiksi koulutustason kaltaiset tekijät tai valtion rooli ICT-tuottajana vaikuta sijoitukseen. Mittaukset tehdään kolmella tasolla, joita ovat digitalisaation edellytykset, käyttö ja vaikutukset, sekä kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen).

Vaikka Suomi on saavuttanut mitalisijan kaikissa tähänastisissa Digibarometreissa, vitkastelemme yhä uusien ratkaisujen käyttöönotossa – omaksi vahingoksemme. Esimerkiksi teknologiaan, dataan sekä digitaaliseen myyntiin ja markkinointiin panostavat yritykset kasvavat selkeästi kilpailijoitaan nopeammin. Kuitenkin Googlen ja IRO Researchin mukaan vain alle puolella suurista yrityksistä on olemassa datastrategia, ja vain alle puolet yrityksistä hyödyntää dataa myynnissä ja markkinoinnissa reaaliaikaisesti.

 

openVaikka Suomi on saavuttanut mitalisijan kaikissa tähänastisissa Digibarometreissa, vitkastelemme yhä uusien ratkaisujen käyttöönotossa – omaksi vahingoksemme.close

 

 

Oikeat askeleet

Mitä meidän sitten tulisi tehdä? Haastavimmalta tilanne vaikuttaa koko yhteiskunnan näkökulmasta. Markkinoiden tulisi kannustaa toimijoita ensisijaisesti tiedon jakamiseen. Suurten toimijoiden tulisi avata tietonsa tavalla, joka mahdollistaa merkittävästi tehokkaamman yksityisen tiedon siirrettävyyden. Myös teollisuudessa tarvitsemme ennen kaikkea tiedon jakamiseen kannustavia käytäntöjä, kuten selkeitä mittareita tiedon jakamisesta syntyvän lisäarvon tunnistamiseen.

Yritystasolla tilanne on valoisampi, koska siihen löytyy tehokas lääke. Johtoryhmien katseet on käännettävä samaan suuntaan ja kohti asiakkaitaan kysymällä oikeita kysymyksiä – miksi yritys on olemassa? Mitä kykenemme tekemään muita paremmin? Kuinka sitoutamme asiakkaat ja henkilöstön joka päivä ja yhä uudelleen? Kuinka liiketoimintomme voisivat tehdä entistä tuottavampaa yhteistyötä? 

Takana ovat päivät, jolloin digitaalinen kilpailukyky rakennettiin yksittäisinä hankkeina eri osastojen määräämässä tahdissa. Parasta kilpailuetua syntyy, kun toimenpiteet suunnitellaan hyödyntäen eri liiketoimintoja ja digihankkeita toistensa rinnalla. Tämä ei onnistu perinteisin keinoin menemällä teknologia edellä. Asiantuntijoiden on kyettävä kirkastamaan arkiset hyödyt, mikä edellyttää ennen kaikkea syvällistä toimialaosaamista. Vasta sen jälkeen voimme tarjota esimerkiksi lisättyä ja virtuaalitodellisuutta, teollisen internetin ratkaisuja, ohjelmistorobotiikkaa, tekoälyä, koneoppimista, mobiilisovelluksia, Big Dataa, kehittynyttä analytiikkaa, palvelumuotoilua tai parempaa kyberturvaa.


Kirjoittaja johtaa CGI:n toimialariippumattomien teknologioiden liiketoimintaa Suomessa.


Kaipaatko tuoretta näkemystä strategian ja johtamisen muuttumisesta, organisaation ketteröittämisestä, tehokkaasta tavasta käyttää rahaa ja laadukkaiden innovaatioiden löytämisestä? CDO Playbook -ekirja tarjoaa punaisen langan jokaiselle digitaalisesta muutoksesta ja sen johtamisesta vastaavalle. Lataa täältä.


Lue CDO Playbook

Tutustu myös

Blog moderation guidelines and term of use