Arttu Niskasaari

Älykäs automaatio ja ihmiskunnan tulevaisuus

Älykkään automaation tuoma murros tulee koskettamaan koko ihmiskuntaa ja mullistamaan tavat tehdä - tai olla tekemättä - työtä. Neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi kutsuttu ilmiö tarvitsee syntyäkseen vielä paljon uutta innovaatiota, mutta sitä luodaan eri puolilla maailmaa yhtä kiihtyvällä vauhdilla. Nyt on enemmänkin kyse siitä, että meidän tulee olla muutoksen aktiivisia tekijöitä eikä passiivisia sivustakatsojia.

Mutta kuinka tuohon muutokseen pitäisi suhtautua? Onko se enemmän uhka vai mahdollisuus? Maalaammeko kuvan utopiasta vai dystopiasta - täydellisestä rauhan maailmasta, jossa ihmisillä on aikaa toteuttaa itseään robottien tehdessä kaikki tylsät ja raskaat työt, vai alkaako silmiin piirtyä kuva Blade Runnerin maisemista?

Älykäs automaatio ja ihmiskunnan tulevaisuus

 

Automaation yhteiskunnallinen merkitys

Automaation vallankumous tulee vaikuttamaan yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintamalleihin. Esiin nousevat kysymykset esimerkiksi työttömyydestä, yhteiskunnan ja sen järjestelmien rahoittamisesta sekä robottien verotuksesta. Arviot tämän mullistuksen vaikutuksesta siihen, kuinka iso osuus ihmisten tekemästä työstä tullaan korvaamaan roboteilla, vaihtelevat 30-50 %:n välillä maasta ja toimialasta riippuen.

Massatyöttömyyden ennustaminen on kuulunut perinteisiin jokaisen teollisen vallankumouksen kohdalla. Ensimmäisen teollisen vallankumouksen jälkimainingeissa tapahtui kaksi kommunistista vallankumousta ja modernin hyvinvointivaltion luontiin meni sen jälkeen lähes 200 vuotta. Ihmiset ovat siten sopeutuneet ja löytäneet uusia aloja ja ammatteja, mutta sopeutuminen on toisinaan ollut kivuliasta ja siihen on mennyt sukupolvia. Osaisimmeko tällä kertaa olla viisaampia?

Nykyaikainen, länsimainen hyvinvointivaltio kuitenkin perustuu tällä hetkellä työllisyydelle. Työn tekeminen ei ainoastaan mahdollista julkisia palveluita, joista mainittakoon erityisesti koulutus ja terveydenhuolto, se myös ylläpitää yhteiskuntarauhaa ja on merkittävä tekijä yksilön mielenterveyden edistämisessä.

Työ tuo taloudellista varmuutta ja mahdollistaa elämän suunnittelun. Se tarjoaa sosiaalista kanssakäymistä, merkityksellisyyden kokemusta ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen kokemuksia.

 

Mitä Suomessa tulee tapahtumaan?

Suomessa valtioneuvosto hyväksyi sisäisen turvallisuuden strategian 5.10.2017. Myös tuo strategia nostaa esille työn merkityksen yhteiskunnalle. Raportissa keskeinen sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva ja monimuotoinen syrjäytyminen. Sen ehkäisemiseksi raportissa nostetaan esille työnteko. Kokonaisuudessaan raportti on erittäin mielenkiintoista luettavaa, mutta nostan siitä esille tämän ajatuksen:

 

openTeknologia saattaa radikaalilla tavalla muuttaa taloutta, demokratiaa, hallintoa, ihmisten toimintatapoja ja jopa ihmistä lajina.close

Kuinka tällaiset merkittävät henkiseen hyvinvointiin ja yhteiskunnan toimivuuteen liittyvät asiat tulisi ottaa huomioon tulevaisuudessa, kun älykäs automaatio ja muut globaalit megatrendit muovaavat todellisuuttamme?

Ajatus IT-firmasta puhumassa yhteiskuntavastuusta voi tuntua erikoiselta, mutta me haluamme nähdä asiat kokonaisuuksina. Pelon lietsomisen sijaan haluamme edistää avointa keskustelua, jota tulisi käydä yhteiskunnan kaikilla tasoilla IT-yrityksistä aina julkiseen vallankäyttöön ja kolmanteen sektoriin saakka.

 

Kokonaisvaltaisella ymmärryksellä eteenpäin

Tarkastelemalla työtä ja työn tekemistä kokonaisvaltaisesti saadaan paras mahdollinen ymmärrys automaation mahdollisuuksista ja sovellettua sitä tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Ottamalla huomioon prosessit, organisaatiorakenteet, kulttuuri, työntekijät, koulutus ja välineet tunnistetaan parhaat mahdollisuudet automaatiolle. Toinen keskeinen tavoite on lisätä paitsi ihmisten tekemän työn tuottavuutta, myös sen mielekkyyttä. Tässä kehitystyössä palvelumuotoilun ihmisestä liikkeelle lähtevät menetelmät ja ajattelumallit ovat suureksi avuksi.

Käytännössä automaation mahdollisuuksia hyödynnetään laajasti jo esimerkiksi ohjelmistorobotiikan parissa. Tyypillisesti juuri tiuhaan ja kaavamaisesti toistuvaa työtä tietojen siirrossa tai tarkistuksessa voidaan helpostikin siirtää ihmisten käsistä roboteille. Ihmiset harvemmin kokevat tällaisen työn mielekkääksi, ja vapautuvat näin tekemään enemmän ihmisten asioita, kun koneet hoitavat koneiden asioita.

Toistaiseksi tekoäly ei kuitenkaan opeta itse itseään, vaan tarvitsee malleja ja dataa, joita se voi sen jälkeen hyödyntää päätöksenteossa. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, millaisilla malleilla ja millaisella datalla järjestelmää opetetaan sekä mitä muuttujia järjestelmän halutaan painottavan. Esimerkiksi työnhaussa tekoäly voi joko syrjiä tai edistää monimuotoisia työyhteisöjä.

 

Ei pikavoittoja vaan kestävää kehitystä

Käsissämme oleva mahdollisuus ja sen valjastamisen vaikutukset ovat valtavat. Löytyykö älykkäästä automaatiosta ja autonomisesti keinoälyn ohjaamina päätöksiä tekevistä roboteista ratkaisu ihmiskuntaa vaivaaviin ongelmiin? Voisivatko ne auttaa puhtaan juomaveden tuomisessa kaikkien saataville, nälänhädän ja yltäkylläisyyden välisen kuilun tasapainottamisessa, valtamerien muovisaasteen siivoamisessa, ikääntyvän väestön hoitamisessa tai avaruuden valloituksessa?

Uskomme, että rehellisellä ja avoimella vuoropuhelulla voimme yhdessä välttää uhkakuvat ja hyödyntää älykkään automaation mahdollisuudet. Tule mukaan rakentamaan tulevaisuuden ihmiskuntaa, joka ehkä viimein oppii puhaltamaan yhteen hiileen ja saavuttamaan koko potentiaalinsa inhimillisen ja keinotekoisen älyn yhdistelmällä.

Kirjoittaja työskentelee CGI:llä Lead Designerina. Artun tavoitat osoitteesta arttu.niskasaari@cgi.com.

 


 

Tutustu myös

Blog moderation guidelines and term of use