Kun sote-palvelujen järjestämismalli aikanaan kirkastuu, näyttäytyy uudistus ennen muuta uudenlaisina yhteensopivuusvaatimuksina. Vaikka kilpailu terveydenhuollon IT-palvelutuotannossa on globaalia, on alan suomalaistoimijoillakin eväät menestykseen.
Päätös sote-palvelujen järjestämismallista siirtyi seuraavalle hallitukselle, mutta uudistus on väistämätön. Peruspalveluministeri Susanna Huovisen mukaan pitkä valmistelu on synnyttänyt muutosvastarinnan ohella epävarmuutta.
Kun järjestämismallista saadaan päätös, miten uudistuksen onnistuminen käytännössä varmistetaan?
– Koska toimeenpanon pitää onnistua kentällä, pitää palveluiden käyttäjät ja henkilöstö saada mukaan valmisteluun.
Tarvitaan myös avointa keskustelua yhteiskunnassa sekä alueellista yhteistyötä esimerkiksi tietojärjestelmissä. Ne on kyettävä uusimaan ja yhtenäistämään vähintään tuotantovastuualueittain. Nykyisten ohjelmistojen muuttaminen yhteensopiviksi on suuritöinen, kallis ja hidas prosessi. Teknologiaa uusitaan toiminnan uudistamisen kautta, eli sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit ohjaavat tietojärjestelmien kehittämistä.
Miten laadukkaat ja saatavuudeltaan riittävät terveyspalvelut voidaan jatkossa tuottaa riittävän kustannustehokkaasti?
– Painopiste on saatava kalliista, korjaavista palveluista kohti ennaltaehkäiseviä tai hyvinvointia tukevia, edullisempia peruspalveluita. Perus- ja erikoistasojen sekä sosiaali- ja terveyssektorin integraatiolla parannetaan asiakkaiden mahdollisuuksia oikeisiin ja oikea-aikaisiin palveluihin. Erityisesti paljon palveluita tarvitsevat on saatava integraation piiriin nopeasti, jotta ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa. Integraation myötä myös toimintaprosessit tulevat väistämättä uudelleen tarkasteluun.
Millaisena näette IT:n hyödyntämisen nykytilan ja tulevaisuuden peruspalvelujen tuottamisessa?
Terveydenhuolto on jo nyt lähes täysin digitalisoitunut. Sosiaalihuollossa tietojärjestelmien käyttö on vähäisempää. Nykyinen potilastieto- ja muu järjestelmäkenttä on hajanainen. Organisaatiokohtaisia tai korkeintaan sairaanhoitopiirin alueen kattavia rakenteita on runsaasti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta ohjausjärjestelmineen tarvitsee tuekseen kattavan tietopohjan ja kustannustehokkaan tavan raportoida eri toimijoiden välillä. Tässä IT:n hyödyntäminen on oleellista. Tämä edellyttää myös muutosta tiedonkäsittelyssä ja käytössä olevissa tietojärjestelmissä.
Miten kehitystyön ohjaus järjestetään?
– Tarvitaan kansallista ohjausta, sillä muutoin ei voida varmistua tietojärjestelmien muuttuvan riittävän yhteensopiviksi tai käytäntöjä tukeviksi. Kansallisen ohjauksen tulisi kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan lisäksi myös keskeiset yhteydet valtion ja kuntien talouden ja toiminnan suunnittelu- ja seurantajärjestelmiin. Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjauksesta sekä tietojärjestelmien ja tietoyhteiskunta-asioiden valmistelusta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Sinne perustettavan ohjausyksikön tehtävä on tukea kuntia, kuntayhtymiä sekä perustettavia sosiaali- ja terveysalueita uudistuksen toteutuksessa.
Millaisena näette suomalaisen IT-palvelutuotannon merkityksen peruspalvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä globaalin palvelutuotannon lisääntyessä?
– Keskeistä tuottavuuden lisäämiselle, kestävälle kasvulle ja työllistymisen lisääntymiselle on tietämyksen, digitaalisen talouden ja terveyden yhdistäminen. Oleellista on myös kokonaisuuden kehittäminen juuri kansalaisten tarpeita vastaavaksi. Suomen tietovarannot ja terveydenhuollon ICT on arvioitu eurooppalaisten asiantuntijoiden toimesta kattaviksi ja hyvälaatuisiksi. Ne muodostavat hyvän pohjan sekä toiminnan muutoksessa että liiketoiminnan edistämisessä.
Mitä mieltä olette uudistusta johtavana ministerinä Apotti-hankkeesta ja sen potentiaalista siinä mukana oleville kaupungeille/kunnille?
– Apotin tavoitteet ovat samankaltaisia kuin sote-uudistuksenkin: sosiaali- ja tervey-denhuollon yhdistäminen, toiminnan parantaminen ja kehittäminen sekä muutoksen aikaansaaminen.
STM näkeekin kaiken terveydenhuollon potilastiedon keskitettyyn tietovarantoon keräävät kansalliset terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelut, ns. Kanta-palvelut, jatkossa merkittävänä välineenä sote-alueen kokonaisuuden hallinnassa.
Artikkeli on alun perin julkaistu Sote & Suomi -teemalehdessä
